Cairns – Trooppisen Queenslandin pääkaupunki

Trooppisen Queenslandin trilogia huipentui Cairnsiin, jonne saavuimme siis 3.10. Tullyn kautta. Vajaa tunti ennen määränpäätä majapaikaksemme varmistui Travellers’ Oasis -hostelli, joka tarjosi meille Cairnsin tasoiseen turistirysään nähden hinta-laatusuhteeltaan loistavan majoituksen. Rauhallinen, kotoisa, hieman hipihtävä ja ennen kaikkea siisti hostelli, ydinkeskustan laitamilla viiden minuutin kävelymatkan päässä kaupungin suurimmasta ostoskeskuksesta (ruokakaupat) oli loistava tukikohta Cairnsin vierailullemme.

Kotoisa Travellers' Oasis

Kotoisa Travellers’ Oasis

Cairns, asukasluvultaan noin Oulun kokoinen kaupunki, oli ehdottomasti Queenslandin kiertueemme positiivisimpia kokemuksia. Jos jossain lähteessä mainitaan Townsvillen ja Cairnsin kilpailevan trooppisen Queenslandin pääkaupungin tittelistä, minun mittapuullani Cairns vie tämän kamppailun 100-0. Mitä Cairnsissa ei ole, sitä ei tarvi. En ihmettele laisinkaan miksi kaupungin kadut kuhisivat aasialaisista pakettimatkaturisteista, aussi-turisteista ja reppureissaajista. Halvat lentoyhteydet naapurimaanosasta ovat vasta alkusoittoa. Tarjolla on mitä kattavin valikoima keittiöitä jokaisesta maailman kolkasta. On baaria, pubia, kahvilaa, ravintolaa, clubia… Rantakatu Esplanaden reunamat on kehystetty ravintoloilla, kuten olemme Euroopan lomakohteissa tottuneet. Shoppailunhaluistakaan Cairns ei unohda. Kaupungissa on kattava tarjonta niin loistavia kivijalkakauppoja kuin ostoskeskuksiakin. Lisäksi viihtyisyyttää lisäävät mukavat ja vehreät puistopläntit sekä kaupunkia idässä rajaava meri.

IMG_1440 IMG_1438 IMG_1437

Cairnsin ylivoimaa kaupunkimittelössä siivittää entisestään sen erinomainen sijainti. Suuri valliriutta on parin tunnin venematkan päässä, sademetsät parin tunnin ajomatkan päässä, kuuluisa Cape Tribulationin kansallispuisto parin tunnin matkan päässä… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Cairnsista ja sen ympäristöstä löytyy niin paljon erilaisia aktiviteetteja, että siellä olisi voinut viettää viikkoja, jopa kuukauden. Se on paikka, jonne haluan ehdottomasti palata taskut täynnä 100 dollarin seteleitä.

Minun säväyttävin kokemukseni oli ehdottomasti snorklausretki Suurelle valliriutalle. Oli äärinmäisen upeaa ottaa kosketuspintaa paikkaan, josta on muodostanut mielikuvan ainoastaan Planet Earthin kuvamateriaalin ja David Attenboroughin samettisen äänen perusteella. Pelkkä venematka ruokineen oli jo elämys sinänsä puhumattakaan kalastosta joka esiintyi edukseen kaikissa sateenkaarenväreissä. Näin Nemon, mikä oli upeaa, mutta haita en ikinä unohda. Olen onnekas saadessani kantaa koko loppuelämäni tuollaista kokemusta paikasta, jota ei välttämättä ole enää olemmassa muutaman sukupolven jälkeen. Toivotaan, että muutkin sen ymmärtäisivät. Pahoittelen, mutta en omista GoPro:ta tai vedenalaista kameraa ja joudun näin ollen jakamaan visuaaliset muistoni vain itseni kanssa.

En voinut mitään...

En voinut mitään…

Cairnsin päivämme koostuivat snorklausretken lisäksi lähinnä auringonpalvonnasta, keskustassa pyörimisestä ja muuten vain mielen leputtamisesta. Aloitimme taloudellisista syistä kasvipainotteisen ruokavalion, joten luovuutemme reseptien suhteen oli huipussaan juurikin Cairnsissä. Nyt tilanne on hieman tasoittunut. Taloudellinen ahdinko ajoi meidät myös työnhakusivustoille ja lopulta päätökseen lentolipun varaamisesta Sydneyyn.

Rantakatua laskuveden aikaan

Rantakatua laskuveden aikaan

Ennen kuin alan puhumaan Sydneystä paatoksella, haluan kertoa vielä yhden tarinan Cairnsistä. Sydneyn lentomme lähtöaika oli 9.10. kello 5.00 aamulla. Suunnitelmamme oli säästää yhden yön majoituskustannukset viettämällä lentoa edeltävä yö lentokentällä. Ajatus tyrehtyi kuitenkin tylysti, sillä päivää ennen lähtöä saimme kuulla, että Cairnsin lentoaseman kotimaan terminaali on suljettu 24.00-03.00. Päädyimme viettämään yömme 24h Pie Face -kahvilan terasilla. Kahvilan baristana oli isokokoinen tummaihoinen nainen, todellinen soul-mama. Hän valmisti aivan taivaallista kahvia, myi meille leipomotuotteita 75% alennuksella ja antoi lähtiessämme meille matkaevääksi ison satsin leivonnaisia, mutta ennen kaikkea hän tarjosi olemuksellaan ja persoonallaan mahtavaa seuraa. Hänen ohjeensa meille oli: “Tehkää kaikki, mitä teette, sydämellä.” Kuulostaa kliseeltä, mutta ainakin se maistui hänen kahvissaan.

IMG_1527

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *